Kesä on kiireistä aikaa ja niin se vain on, että jostain on karsittava. Vaikka valoa on 24 h vuorokaudessa, kaikkea ei ehdi. Ja unettomat yötkin rupeavat ennen pitkää painamaan jalkoja, vaikka talvella yrittikin nukkua vähän varastoon. Blogin kirjoittelu on siis jäänyt karsittavien listalle ja tällä viikolla piti myös jättää koirien treenaaminen, lenkitkin on olleet aika minimaalisia Ei voi mitään, työkiireet on armottomat.

Käytiin pari viikkoa sitten kesälomareissulla Kurussa ja samalla Jekun kanssa jälkikokeessa Hämeenkyrössä. Jälkikoe meni hyvin, vaikka onnistuin viime hetken treeneillä vähän sekottamaan Jekun päätä.  Käytiin Ylöjärven koirakerhon kentällä ottamassa tottista ja siellä eteenmeno olikin kamalan vaikeaa. Kenttä oli jonkinlainen vanha urheilukenttä ja päässä oli kaistale nurmikkoa. Olin vienyt pallon ihan kentän päähän, joten se nurmikkokaistale olisi pitänyt ylittää, jotta pallo olisi osunut kohdalle. No ei. Jekun mielestä kenttä loppui siihen nurmikkoon ja ei löytänyt millään palloa. Siitä tuli sitten sähläystä ja uudelleen lähettämistä ja varmaan sen seurauksena kokeessakin eteenmenosta 0 p kun Jekku teki kaikki mahdolliset virheet (ei edennyt, ei mennyt maahan ja lopulta juoksi minua vastaan...) Jälki oli mukavaa jäkäläkangasta. Janalla Jekku eteni hyvin, lankasuoraan ja nosti taka-jäljen. Jekun jäljelle oli osunut ainakin 6 tien (kävelytie/kärrypolku) ylitystä, mutta ne meni ongelmitta joten hyvä kun tuli nyt treenattua noitakin. Kepit nousi ja esineruutu oli helppo. Maastosta 195 p (takajäljestä -5 p). Tottiksessa jännitin ja panikoin ihan liikaa. Olen Jekun kanssa jotenkin varautunut vaikka minkälaisiin kauhuskenaarioihin ja se aiheuttaa sen, että koko touhu ei ole ollenkaan mielekästä.  Pitäisi luottaa koiraan niin menisi hyvin. Mutta kun en luota, niin saan Jekunkin tosi paineeseen. Jekku oli epävarma ja paineessa ja tottis oli sitten ihan . Seuraamisessa haahuili ihan epä-jekkumaisesti. Liikkeestä istumisessa jäi seisomaan. Hyppynoudon kiersi toiseen suuntaan ja tuo eteenmeno meni plörinäksi. Kaikissa noudoissa törmäsi noutokapulan kanssa. Ei siis mitenkään vauhdilla, mutta töksäytti minua kapulalla. On selvästi oppinut että näin kuuluu tehdä... No kaikesta huolimatta raavittiin kasaan tottiksesta 75 p ja koulari JK2. Seuraavat kokeet on sitten joskus kun ohjaaja on saanut lääkityksen (oisko se diapam?) kohilleen. 

Juhannus vietettiin Hirvikarissa Moilasten ja Paulan ynnä 7 belgin ja yhden göötin kera. Treenailtiin hakua, jälkeä ja esineruutua. Tottistakin oli tarkoitus ottaa, mutta siinä kohtaa koira sai hepulin ja ei pystynyt enää olemaan. Mäkäräisiä oli nimittäin tsiljoonittain ja Jekulla meinasi paniikki iskeä. Rupesin itsekin miettimään että kannattaako tuonne metsään enää lähteä ennen syksyä. No onneksi sunnuntaina oli vähän viileämpää ja tuulisempaa ja itikoita vain se normaali määrä. Eli paljon, mutta ei epäinhimillisen hirvittävästi.

Kilpisjärven maastotyöt kutsuvat ja ens viikon vietän Kilpparilla ilman koiria (seminaarissa). Palaan välillä kotiin ja seuraavana maanantaina lähdetään koirien kanssa maastotöihin tunturiin