Jekun kanssa käytiin tokokokeessa Kemijärvellä 14.6. Tuomarina Allan Aula. Matkalla Kemijärvelle alkoi sataa. Vettä tuli paikoin kirjaimellisesti saavista kaatamalla ja mietin että mitähän ihmettä oikein teen. Kotona olisi ollut kaikenlaista "parempaakin" tekemistä, sukulaisia oli tulossa käymään ja talo oli kuin hurrikaanin jäljiltä. Piti ehtiä siivoamaan, seuraavana aamuna olisi lähtö työreissulle Ruotsiin, laukut pakkaamatta, pyykit pesemättä ja muuta tavanomaista. Mutta meikäläinen sen kun polkee kaatosateessa tokokokeeseen. Ei vaikuttanut kovin järkevältä.

Kemijärvellä epävakainen sää jatkui. Kokeessa oli välillä taukoja kun odotettiin sateen laantumista ja näin ollen aikataulut venyi ja paukkui. Olin laskeskellut että pääsisin lähtemään kotiin klo 14 aikoihin, mutta alokasluokan koe ei ollut alkanutkaan vielä silloin. No jahka päästiin aloittamaan paikallaanmakuulla alkoi sataa. Kenttä oli kuivahtanut edellisen kaatosateen jäljiltä ja olosuhteet oli muuten ihan inhimilliset. Sade oli paikallaanmakuun ajan kohtuullista, ja suurin osa koirista makoili ihan rauhallisesti. Myös Jekku.

Kun Jekun vuoro yksilöliikkeisiin  lähestyi, sade alkoi yltyä. Seuraamisen aikana alkoi sitten sataa kaatamalla ja ukkostaa. Tämä vietiin kuitenkin jotenkin nopeutetusti läpi. Minä kävelin pikavauhtia ja liikkeenohjaajakin lateli käskyjä kuin nopeutetussa filmissä veden virratessa naamalla. Tuomarikin taisi isosta sateenvarjosta huolimatta alkaa kastua. Vapaana seuraamisen aikana sade, jos mahdollista, vielä yltyi. Kävelin kuin olisin isossa suihkussa, ja toivoin että Jekku on jossain siinä lähellä.  En nähnyt kunnolla vettyneitten silmälasieni läpi ja arvelin ettei Jekkukaan voi paljoa nähdä, tai kuulla. Jekku laittaa sateella silmät ja korvat kiinni, kun ei tahdo vettä niihin. Täyskäännöksen aikana huomasin että Jekku ei ollut aivan siinä lähellä, mutta se tuli sitten mukaani saatuaan enimmät vedet ravisteltua turkista. Turkki oli kastunut siinä määrin, että oli pakko pysähtyä raivoisaan ravisteluun ennen kuin pystyi jatkamaan... Tässä vaiheessa tuomari sanoi aivan yllättäen, että no niin... eiköhän laiteta tässä kohtaa poikki... Kaatosade katsottiin jo sen verran epäinhimilliseksi että päätettiin pitää tauko. Vein läpimärän Jekun autoon ja kävin itse sisätiloissa kuivaamassa naamani ja silmälasini. Kaikki muu olikin tippuvan läpimärkää. Ukkoskuuro oli nopeasti ohi ja sitten taas jatkettiin. Tällä kertaa päästiin tekemään liikkeet ihan mukavissa olosuhteissa ja ne menivät ihan samaan tyyliin kuin 2 viikkoa aiemmin Kemissä. Kaikki muut 10 mutta luoksetulo 9. Miinusta sivulletulon törmäyksestä. Tuloksena 197 p, jaettu 1. sija ja kp.