Lappiin (kuten koko Suomeen) levisi viikko sitten ihan käsittämättömät helteet. Viime viikon lämötila huiteli sitten 25 asteen tuntumassa, viimeiset lumet sulivat ennätysvauhtia ja puihin tuli lehti parissa päivässä. En ole ennen nähnytkään näin nopeaa kesän tuloa. Kesä tuli niin nopeasti, että sitä ei oikein tajunnutkaan ja joka päivä on tuntunut kerrassaan ihmeelliseltä astella kesäisessä metsässä. Minulla oli talvilomapäiviä pitämättä ja otin sitten tällä viikolla muutaman päivän lomaa, jotta sai nauttia tästä ihanuudesta: lämmintä mutta ei vielä ainoatakaan itikkaa . Koirat kävivät ahkeraan uimassa ja sen (+ kuumassa autossa istumisen) seurauksena Janelle kehittyi takareiteen sen elämän ensimmäinen hot spot  Siitä onneksi ilmeisesti selvittiin parin päivän putsauksella ja basibactilla.

Kesän tavoitteena on opettaa Jekku jäljestämään, joten ei kun tuumasta toimeen. Joka päivä olen tehnyt Jekulle makupalajäljen. Alkuviikosta käytiin Ounasvaaran hiihtostadionin liepeillä kylvämässä nurmikolle maksan paloja. Tavoitteena oli saada Jekku vaihtamaan mielentilaa jäljestykseen. Jäljestäminen kun on ollut kamalaa rynnimistä ja kun kulmissa on tullut hukka, meno on muistuttanut lähinnä paniikkia. Maanantaina laitoin joka toiselle askeleelle makupalan. Jekku jäljen alkuun istumaan ja rauhoittumaan, lähetys kun oli rauhoittunut. Jälki- käsky aiheutti heti ryntäämisen ja jälki oli lähinnä sellaista makupalalta toiselle pomppimista. Rauhoittui kun sitkeästi pidin vastaan ja loppujälki meni jo aika hyvin. Toinen kulma meni hyvin, toisessa meinasi mennä "paniikki-vaihde" päälle. Kuono meinasi nousta ylös ja kaahotus olisi alkanut, jos en olisi pitänyt liinaa lyhyellä. Seuraavalle jäljelle laitoin alkuun kasan makupaloja, joita piti jäädä syömään vähän pidemmäksi aikaa. Tämä auttoi, jälki eteni ruokailutuokion jälkeen huomattavasti rauhallisemmin. Kulmissa edelleen pientä hapuilua. Tallasin kulmat huolellisesti, ennen ja jälkeen makupaloja, mutta ei aivan siihen kulmaan. Keskiviikkona sitten samanlainen, mutta nyt miinoitin koko kulman makupaloilla. Johan pysyi nokka maassa. Yleensähän Jekulle pitää asiat vääntää rautalangasta, joten miksi ei tätäkin. Torstaina ja perjantaina tein jäljet Vennivaaran jäkälä-hiekka-aavikolle. Edelleen makupaloja, lähetys jäljen alusta ilman janaa, muutama kulma ja kulmiin makupaloja. Nyt alkoi sujumaan jo hyvin. Kulmissa pysyi nenä maassa ja  koko koira rupesi vaikuttamaan suorastaan keskittyneeltä. Maksapalat piti vaihtaa Froliceihin kun muurahaiset tykkäsivät liian paljon maksasta. Tykkää ne Froliceistakin, joten nyt pitää miettiä joko makupalojen poisjättämistä tai etsiä muurahais-vapaita maastoja. Vai tietääkö kukaan herkkua mistä muurahaiset ei tykkäisi???  Eilen ja tänään tein normaalijäljet, 500-600m, jossa 5 kulmaa ja 6 -7 keppiä. Jana 10-20 m ja heti janan jälkeen muutama makupala. Nämä meni jo aika nappiin. Eilinen jana onnistui erinomaisesti, Jekku eteni suoraan, nappasi jäljen oikeaan suuntaan ja törmäsi sopivasti, juuri oikealla hetkellä, makupaloihin. Tänään sitten jana ei meinannut ensin onnistua, mutta itse jälki meni oikein hyvin. Edelleen jätin muutaman makupalan jäljelle, kaikista kuivimpiin kohtiin ja osiin kulmista. Suurin osa froliceista oli kuitenkin kuorruttunut murkuilla, joten ne jäi syömättä. Näyttää siltä että nami-jäljet on tehneet tehtävänsä. Jekun jäljestys on rauhoittunut ihan normaaliksi hyväksi työskentelyksi. Kuono pysyy maassa myös kulmissa. Merkkasin joka kulman, ja seurasin silmä tarkkana Jekun menoa. Kulmissa Jekku meni pääsääntöisesti n. oman mittansa yli ja p a l a s i nenä maassa takaisin jäljelle .  Ei tietoakaan mistään kaahottamisesta tai ilmavainulla kulman hakemisesta. Eilen nousi kaikki kepit, tänään meinasi kävellä viimeisen kepin ohi. Tänään tein molemmille koirille samanlaiset jäljet ja täytyy sanoa, että Jekku päihitti Janen ihan kirkkaasti. Jane on nimittäin nyt se joka kaahottaa pahemmin... Seuraava projekti on sitten opettaa Jane  jäljestämään Ensi viikolla lienee molemmille ohjelmassa pelto/makupalajälkeä.