Ajoimme lauantaina 700 km etelään, tarkemmin sanottuna Pirkanmaalle Kuruun ja saimme matkalla kokea kevään ihmeen. Vimpelin kohdalla alkoi pellot olla lumettomia ja oli pakko pysähtyä metsän  reunaan ihmettelemään  lumen alta paljastunutta sammalta ja varvikkoa. Voi sitä autuuden määrää kun pääsi (lähes) lumettomaan metsään! Koirat olivat yhtä innoissaan kun emäntänsäkin ja erityisesti Jane tiesi mitä tämä tarkoittaa.... No tietenkin sitä että heti seuraavana aamuna suunnattiin metsään piilottamaan esineitä ja jälkikeppejä. Jälki- ja esineruutukausi on siis korkattuna. Ollaan yltä päältä kurassa, mutta hauskaa oli. Koirat mennä tohotti innoissaan, kepit ja esineet löytyi kuitenkin ihan mukavasti.

Tässä viime viikolla otetut kuvat Rovaniemeltä ja Kurusta.