Viime viikko oltiin mökillä Pirkanmaalla auttamassa mummia synttärijärjestelyissä. Sekä juhlimassa itse synttäreitä tietenkin.  Keli oli kamalan helteinen,  joka hieman verotti treenausintoa. Ainoastaan yhtenä päivänä tein koirille jäljet. Yritin etsiä vähemmän ryteikköiset maastot, mutta ei se täysin onnistunut. Olin suunnitellut jälkikaaviot tarkkaan, mutta heti alkuvaiheessa kävi selväksi että jälki tehdään sen mukaan miten eteentulevia esteitä voidaan kiertää. Janen jäljellä tuli vastaan pystysuoria kallionseinämiä, käsittämätöntä kuusiryteikköä ja upottava suo. Upottava suo oli loppujen lopuksi kaikista miellyttävin osuus koko jäljellä.  Janella oli taas täys hönkä päällä ja alku oli kamalaa sinkoilua. Yritin parhaani mukaan pidättää liinasta, väistellä kuusenoksia ja olla kompastumatta ryteikkökasoihin mutta kun tultiin alas jyrkkää kalliota, jouduin jo päästämään liinastakin irti. Suolla onnistuin telomaan jalkani kantoon ja ilo alkoi olla kadonnut koko touhusta. Huoh, pohjanoteeraus koko treeni, Jane pysyi jäljellä ihan ok, mutta kepit jäi suurelta osin mettään.  Tein toisen jäljen helpompaan maastoon, annoin vanheta 3 h ja se meni sitten jo ihan ok. Jekun jälki meni hyvin. Jälki oli hieman mukavampaa maastoa, mustikkavarvikkoa, 3 kulmaa ja 6 keppiä. Ei ollut suurempaa ongelmaa, yksi keppi jäi alussa nostamatta, mutta muuten meno oli ihan mallikelpoista.

Eilen tein Janelle jäljen vanhenemaan siksi aikaa kun Jekun kanssa olin hakutreeneissä.  Jäljellä oli 3 piikkiä ja pari terävää kulmaa ja ikää ehti kertyä 2.5 h. Puolen kilometrin matkalle sain mahdutettua 8 keppiä. Matkaan mahtui rutikuivaa kangasta ja rehevämpää varvikkoa sekä kosteampaa sammal-suopursumaastoa. Alku oli taas ryntäilyä ja ensimmäinen keppi (heti janan jälkeen) jäi. Tuuli oli melko kovaa ja puuskittaista. Jane jäljesti erittäin intensiivisesti mutta tuuli lennätti hajun välillä monta metriä sivuun ja Janen työnskentely oli sitten sen mukaista. Välillä käytiin tuulenpuuskan mukana 3-4 m sivussa ja sit taas palattiin. Hienosti se vaan meni. Kepit Jane ilmaisi ensimmäistä lukuunottamatta todella hyvin. Kahden kohdalla Jane joutui etsimään keppiä todella kauan kun tuuli ilmeisesti pyöräytti hajun melko pitkälle ja keppiä ei meinannut löytyä vaikka se oli ihan näkösällä. Oli mukava katsella kun Jane intensiivisesti etsii ja etsii ja viimein löytää kepin. Aikaisemmin on ollut ongelmia, kun vastaavassa tilanteessa Jane etsii vähän aikaa ja jos ei rupea löytymään, jatkaa pokkana jäljestämistä. Nyt oli keppimotivaatio kohdillaan.