Sain tänään Jekulle paikan jälkikokeeseen 27.7. ja Janelle paikan etsintäkokeeseen 5.7 joten ei auttanut muu kuin lähteä treenaamaan. No täytyy sanoa että sekä koirat että emäntä puhkuivat intoa kun pitkästä aikaa oli ilta vapaa treenaamista varten. Jekulle tein jäljen, molemmat treenasivat esineruutua ja Jane pikkuruutua ja pudonnutta esinettä.

Esineruutu oli on. 20x 50 m, Vennivaaran kuivalla kankaalla, Janelle  tallottu ainoastaan reunat.  Janelle heitin reunoilta 3 esinettä: taakse keskelle ja keskiosaan molemmin puolin. Yksi esine keskellä risukasaa, toinen semmoisen takana ja kolmas paljaalla maalla. Janelle käsittämättömän helppo homma ja esineet nousi ehkä 1.5 minuutissa. Jekulle talloin ruutua vähän enemmän ja heittelin esineet takakulmiin ja yksi keskelle. Jekullakaan ei ollut vaikeuksia löytää kaikki 3 esinettä pikavauhtia. Oli melko kova sivutuuli, mikä helpotti etsintää ja toisaalta vähensi Janen hinkua jäljestää esineille. Oikein onnistunut treeni siis.

Pikkuruutu meni Janella vielä paremmin. Esineenä maasta löytynyt patruunan hylsy. Janella oli intoa vähän lliikaakin, mutta etsi hyvin ja löysi nopeasti. Toisella kerralla työnsin hylsyn varvikon sisään, josta Jane raivokkaasti kaivoi sen esiin. Ei näyttäisi olevan ongelmaa tässä osa-alueessa tällä hetkellä. Pudonnut esine meni samalla tavoin mallikkaasti. "Rata" kulki osin risukasojen yli ja osin ne kiertäen, mutta tämä ei näyttänyt hämäävän Janea vaan se lähti varmasti ja vauhdilla esinettä hakemaan. Juoksi 100 m ja nappasi esineen tuoden sen täydellä vauhdilla ja innolla liivin liepeet lepattaen. Siis kirjaimellisestikin. PK-liivit oli ilmeisesti huonosti kiinni ja osuneet kenties oksaan tai risuun niin että lukko oli auennut. Mutta mitä pienistä, Jane ei tuntunut edes huomaavan hieman vinksahtanutta asuaan kun tuli tärkeenä ja täydellä innolla tuomaan esinettä. Aivan eri meininki kun sunnuntain treenissä.

Jekun jälki oli rutikuivalla, lähes aluskasvittomalla kankaalla. Alku oli masentava. Jekku ikäänkuin nappasi jäljen vähän liian aikaisin ja lähti " jäljestämään" jossain parin metin päässä jäljestä. Haahuili siinä vähän aikaa kunnes minä lopetin touhun ja aloitettiin uudestaan. Tällä kertaa Jekku nappasi jäljen ja lähti jäljestämäään rauhallisesti ja keskittyneesti. Tämä meni oikein hyvin viimeiseen kulmaan saakka, joka oli vähän päätön. Yksi keppi jäi tuon päättömän kulman jälkeen, muut löytyivät.  Kulmia ja janaa pitää siis harjoitella, muuten menee oikein mukavasti.