Jekulla on meneillään jäljestyksen intensiivikurssi. Joka päivälle on ollut jotain treeniä.
Keskiviikko-iltana tein jäljen työnantajani mainioille nurmikoille. Noin joka 5. askeleelle tuli kuiva makupala. Harjoitus ei onnistunut lainkaan. Tarkoitus oli että Jekku rauhoittuisi jäljelle ja ajaisi sitä keskittyneesti ja tarkasti. No keskittynyt, tarkka ja rauhoittuminen eivät mitenkään kuvanneet taas touhua. Jekku oli jälleen täysin väärässä moodissa, yritti kaahata, häslätä ja hötkyillä. Kun jarrutin liinasta, niin Jekulla vaan jalat suti tai tarkemmin sanottuna kauhoi maata kun se laittoi turbo-nelivedon päälle ja yritti kahta kauheammin rynniä. Heh, en huomannut katsoa minkälaiset kuopat sinne nurmikkoon jäi. Vauhti ei olisi ongelma mutta se päätön sik-sakkaaminen ihan suoralla jäljellä...

Torstaina siirryin sitten täysin alkeisiin. Aamulenkillä tallasin n. 1x1 m ruudun, jonne kylvin parikymmentä kuivaa makupalaa. Jekku haistelemaan ja ihan rauhassa ja keskittyneesti se napsi makupaloja ruudusta. Seuraavaksi tein lyhyen jäljen vanhalle polunpohjalle. Makupaloja joka 2. askeleelle. Meni ihan hyvin, keskivaiheilla tuli pieni rynnimisyritys mutta muuten meni kohtuu rauhallisesti.

Tänään sitten vähän pidempi jälki, jossa tiuhassa kulmia (4) ja 4 keppiä. Alkuun makupaloja (maksaa) ja joka kulman jälkeen muutama makupala rauhoittamaan menoa. Tämä meni oikein hyvin. Jokaisesta kulmasta meni ehkä metrin-pari ohi, mutta rupesi heti etsimään kadonnutta hajua ja pääasiassa etsi sitä vielä maasta eikä ilmasta. Vois ehkä ajatella, että seuraavassa jäljessä olisi makupalat myös ennen kulmaa, tällä kertaa ne toimi niin kuin halusinkin, eli rauhoitti Jekun menoa. Edelleen Jekku yrittää osin ilmavainulla etsiä kadonnutta jälkeä ja hätäilee kulmissa, mutta meno oli kuitenkin jo lähes järkevän näköistä. Kepit nousi viimeistä lukuunottamatta.